Kiitorata (1970)

6.6G137 minOhjaaja: George Seaton

yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1970

Kiitorata (engl. Airport) on yhdysvaltalainen vuonna 1970 ensi-iltansa saanut elokuva, joka edustaa 1970-luvun katastrofielokuvien genreä.

Kiitorata – Arthur Haileyn kirjalliselle tuotannolle tyypillisesti – oli myös aikansa elokuvan ja television ”dokumentaarisuusaallon” osa: se kertoi ”realistisesti” lentoaseman ja lentoliikenteen toiminnasta kuten samaan aikaan televisiossa kerrottiin esimerkiksi natseista (Polttouhrit) ja tummaihoisista orjista (Juuret). Haileyn tiiliskivi-kokoluokan kirja oli ollut samana vuonna Yhdysvaltain kirjojen myyntilistan kärjessä. Tämä oli myös ajankohdalleen tyypillistä: myyvistä kirjoista tehtiin hyvin nopeasti elokuvaversio, mikä usein näkyi elokuvien laadussa.

Kiitorata toimi alkusysäyksenä 1970-luvun katastrofielokuvien aallolle. Se sai vuosikymmenen mittaan kolme jatko-osaa: Jättiläinen taivaalla (Airport 1975, 1974), Kaappaus Bermudan kolmiossa (Airport ’77, 1977) ja Airport ’80 – Concorde (1979). Elokuvasarja joutui 1980-luvulla pilan kohteeksi parodiaelokuvissa Hei, me lennetään! ja Hei, taas me lennetään!.

Juoni mukautettu Wikipediasta, lisensoitu CC BY-SA 4.0.

Usein kysytyt

Mistä Kiitorata kertoo?
Kiitorata (1970) — Kiitorata on yhdysvaltalainen vuonna 1970 ensi-iltansa saanut elokuva, joka edustaa 1970-luvun katastrofielokuvien genreä.
Mistä Kiitorata (1970) kertoo — juoni ja loppu selitettynä — Screencodex