Lewis Stone

Lewis Shepard Stone (15. marraskuuta 1879 Worcester, Massachusetts, Yhdysvallat – 12. syyskuuta 1953 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä.

Lewisin kulta-aikaa oli 1920- ja 1930-luku, jolloin hän teki tunnetuimmat elokuvansa. Stonen tunnetuimpiin mykkäelokuviin lukeutuvat Zendan vanki (1922), Scaramouche (1923), Kadonnut maailma (1925) ja Isänmaan ystävä (1928), josta hän sai vuonna 1930 Oscar-ehdokkuuden parhaasta miespääosasta. Stone siirtyi sujuvasti mykkäelokuvasta äänielokuvaan, ja hän jatkoi menestystään esimerkiksi elokuvissa Kymmenen vuoden tuomio (1930) Grand Hotel (1932), Punatukkainen Lilli (1932), Kuningatar Kristiina (1933), Matkalla Singaporeen (1935) sekä Andy Hardy -elokuvasarjassa (1937–1946).

Stone teki paljon yhteistyötä näyttelijöiden Wallace Beeryn ja Lionel Barrymoren sekä ohjaaja Clarence Brownin kanssa. Beeryn kanssa hän teki kolmetoista, Barrymoren kanssa yhdeksän ja ohjaaja Brownin kanssa kymmenen elokuvaa. Mickey Rooneyn kanssa Stone näytteli viidessätoista Andy Hardy -elokuvassa. Greta Garbon kanssa Stone teki seitsemän elokuvaa, enemmän kuin kukaan muu näyttelijä.